Tipaton tammikuu on ohi

Tipaton tammikuu on ohi. Monille kyseessä on ollut keino aloittaa uusi vuosi terveellisimmissä merkeissä. Kuntosalijäsenyyskin on hankittu ja ruokavaliota kevennetty. Siinä missä tipaton tammikuu on useimmille terveellinen tapa ja keino pysähtyä miettimään omaa päihteiden käyttöään, päihderiippuvaiselle se voi toimia kieltomekanismin vahvistajana.

Päihderiippuvuuden seurauksena päihteet pyörittävät mieltä ja ajatusmaailma pyrkii mahdollistamaan juomista, vaikka se tuo elämään negatiivisia asioita. Jos ja kun päihderiippuvainen onnistuu olemaan tammikuun juomatta, hän voi kokea, ettei hänellä ole ongelmaa. ”Voin lopettaa milloin haluan.” ”Minulla ei ole ongelmaa, koska pystyn olemaan juomatta.”

Näin tipaton tammikuu kääntyy alkoholistin ajatusmaailmassa luvaksi juoda helmikuusta joulukuuhun, vaikkei se ole tipattoman tammikuun perimmäinen tarkoitus.

Monilla alkoholisteilla saattaa olla juomakertojen välissä pitkiäkin taukoja. Niitä hetkiä ohjaa useimmiten kuivahumalaksi kutsuttu ilmiö, joka näyttäytyy hermokireytenä. Päihteet ohjaavat edelleen ajatusmaailmaa, vaikka teknisesti olisikin juomatta.

Rehapin päihdehoitoon tulleista useimmilla on taustalla yrityksiä päästä eroon päihteistä omin avuin. Hoidon käynyt Arto kertoo:

”Ennen raitistumistani Rehapissa kokeilin usein päihteettömiä jaksoja. Ne olivat vilpittömiä yrityksiä saada elämä raiteilleen. Takaraivossa jyskytti ajatus, että elämä ei voi jatkua näin. Sotken juodessani asiani ihmissuhteiden, vapaa-ajan ja rahankäytön suhteen.

Hyvin usein omat yritykseni päästä päihteistä eroon osuivat tipattomaan tammikuuhun. Päällimmäisenä ajatuksena oli uusi alku ja että ahdistus helpottaisi. Uhkuin päättäväisyyttä. Aloitin ruosteessa uinuneen uintiharrastuksen, kävelin töihin, pudotin painoa, tein ravintoremontin, ryhdyin tupakkalakkoon.

Jonkin ajan päästä huomasin, kuinka pinna alkoi kiristyä. Räjähtelin mitä pienimmästäkin. Jos jokin tavara putosi lattialle tai avaimet olivat hukassa, se sai aikaan suuren kiukkupuuskan. Töissä ärsyynnyin työkavereille. Jokin paine sisälläni kasvoi. Olin hämilläni.

Tipaton tammikuu vaihtui helmikuuksi. Oli perjantai-iltapäivä ja työviikko lopuillaan. Olotila tuntui kihelmöivältä. Kuin jokin huuma sisälläni pyöritti ja kieputti. Aloin miettimään, että koska tässä on mennyt pitkään jo hyvin, voisin ottaa pari olutta. Ei mitään känniä, vain muutama olut rentoutuakseni.

Niin se taas jatkui. Lopulta olin taas tukevassa humalassa ja tutut ylilyönnit tulivat takaisin. Miten tässä taas kävi näin?”

Miska Mikkonen, päihdeterapeutti, Rehappi

”Rehapin päihdehoidon tavoitteena on täysraittius, josta on tarkoitus tulla luonnollinen ja normaali asia.”

Päihderiippuvuus on hyvin kokonaisvaltainen sairaus, joka muuttaa siihen sairastuneen ihmisen koko ajatusmaailman ja persoonan. Täysraittius on edellytys toipumiselle, mutta sen lisäksi siitä on tarkoitus tulla luonnollinen ja normaali asia. Tämä on Rehapin hoidon tavoitteena. Raitistunut alkoholisti ei koe, ettei hän saa juoda vaan että hänen ei tarvitse juoda.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi juomisesta, ota yhteyttä numeroon 020 155 0000. Kerromme, kuinka on mahdollista saada hoitoa, jonka avulla voi päästä päihteistä kokonaan eroon. ●

Teksti ja kuvat: Miska Mikkonen & Peksu Kaikkonen

Lue myös:
Miltä raittius tuntuu?
Hyödyllinen lahja, joka voi tuoda iloa vuoden jokaisena päivänä
”Elämä on vaan niinpaljon helpompaa ilman päihteitä”
Päihteistä voi päästä eroon tehokkaan hoidon avulla