Alkoholismin seuraukset

Riippuvuus alkaa synnyttyään vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Riippuvuus alkaa ohjata siihen sairastuneen henkilön käyttäytymistä, sosiaalisia suhteita ja tunne-elämää. Päihderiippuvainen häpeää juomistansa ja siksi hän alkaa salailla sitä. Kukaan normaalisti alkoholia käyttävä henkilö ei juo pannuhuoneessa, kellarissa eikä piilottele juomiaan.

Alkoholismi on koko perheen sairaus. Alkoholismin seuraukset ovat raastavia myös ympärillä oleviin läheisiin.

Puoliso joutuu peittelemään, häpeämään ja valehtelemaan. Samalla hän saattaa kokea jopa psykosomaattisia oireita alkoholistin juomisen takia. Perheen pieni lapsi voi miettiä: ”Jos minä olisin kiltimpi, isi ei enää joisi. Se on luvannut.” Alkoholistiperheessä kasvaneet lapset kantavat usein selittämätöntä pahaa oloa sisällään myös aikuisiällä.

Alkoholismi on aina koko perheen sairaus, vaikkei päihderiippuvainen itse sitä kykene havaitsemaan.

Kieltäminen

Alkoholismille on luonteenomaista, ettei sitä sairastava tunnista omaa tilaansa. Ongelman kieltäminen ei ole tahallista, vaan raskas osa sairauden luonnetta.

Alkoholisti ei kykene näkemään juomisensa todellista kuvaa. Hän näkee juomisensa ja käyttäytymisensä olevan normaalia. Tämän vuoksi hän suhtautuu yleensä hyvin kriittisesti läheisiin, jotka yrittävät ilmaista huoltansa.

Vaikka alkoholisti saattaisikin myöntää tietyt ylilyönnit, hän ei yleensä suostu myöntämään riippuvuuttaan. Hän selittelee juomistaan mm. työpaineilla, perheongelmilla ja kurjilla tapahtumilla.

Alkoholismin kieltomekanismin vuoksi ympärillä olevien ihmisten rooli on usein tärkeä, jotta alkoholisti suostuu hoitoon.

Ota yhteyttä puhelimitse numeroon 020 155 0000, kerromme mielellämme, milloin ja miten hoito kannattaa ottaa puheeksi.

Alkoholistin käyttäytyminen ja tunne-elämä

Alkoholistin ylilyönnit ja tempaukset juovuksissa aiheuttavat pahaa oloa läheisissä. Lisäksi alkoholismi vaikuttaa alkoholistin käyttäytymiseen silloinkin, kun hän ei ole juovuksissa. Tästä ilmiöstä käytetään termiä ”kuiva humala”. Toisin sanoen epänormaalit käytöstavat säilyvät tai jopa nousevat voimakkaammin pintaan kun alkoholistin henki ei haise viinalle. Siksi pelkkä juomisen lopettaminen ei itsessään ratkaise perheen ongelmia. Rehapin Minnesota-mallisen hoidon tavoitteena on päihteettömyys ja se, että alkoholisti näkee epänormaalin käytöksensä ja alkaa muuttaa sitä.

Alkoholisti alkaa riippuvuuden edetessä kokemaan seuraavia tunteita:

ahdistus, masennus ja uupumus
häpeä ja syyllisyys
itsesääli
pelkotilat
unettomuus

Alkoholistin läheiset huomaavat alkoholistin käyttäytymisessä seuraavanlaisia piirteitä:

vastuuntunnottomuus
ongelman kieltäminen
puutteellinen todellisuudentaju
valehtelu ja keinottelu
kriittisyys, toisten syyttäminen
pakonomainen käyttäytyminen
juomisesta tulee arka puheenaihe
juominen täyttää elämää

Alkoholismi saattaa vaikuttaa loppuvaiheessa myös henkilön fyysiseen terveyteen, talouteen ja loppuvaiheessa työelämään. Näitä seurauksia ei tule kuitenkaan suurelle osalle alkoholisteista.