Alkoholismi

”Alkoholismi” on sana, joka herättää usein häpeällisiä ja sosiaalisesti leimaavia mielikuvia.

Todellisuus kuitenkin on, että kyseessä on sairaus, johon voi sairastua riippumatta sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutustasosta, taloudellisesta tuloluokasta, iästä tai vakaumuksesta. Noin 10% kaikista alkoholia käyttävistä sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa päihderiippuvuuteen.

Alkoholismi on sairaus, jolla on tautiluokituksen mukainen diagnoosi. Alkoholismi (päihderiippuvuus) on luokiteltu sairaudeksi Maailman terveysjärjestön WHO:n luomassa ja Suomessakin käytössä olevasa ICD-10 tautiluokituksessa.

”Alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys.”
– Amerikan lääkäriliitto

”Alkoholismi on primäärinen ja krooninen sairaus, jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen.”
– Journal of the American Medical Association, 1992

Päihderiippuvuus (alkoholismi) on WHO:n ja Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukainen sairaus.

Alkoholistiksi ei tulla vain juomalla. Alkoholin käyttöä toki tarvitaan, jotta alkoholismi voi puhjeta. Alkoholistin kohtuuton juominen ja käytöksen häiriöt johtuvat sen sijaan riippuvuudesta. Perinnöllisyys puolestaan aiheuttaa sen, kenelle alkoholia käyttävistä henkilöistä puhkeaa riippuvuus.

Päihderiippuvuus alkaa vaikuttamaan siihen sairastuneen ihmisen tunnetiloihin ja käyttäytymiseen. Alkoholisti kokee juomisensa myötä ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä, pelkoa, katkeruutta, unettomuutta ja uupumusta. Lisäksi alkoholisti kieltää tilansa ja joutuu selittelemään juomistansa. Hän muuttuu myös hyvin kriittiseksi ja syyttäväksi läheisiään kohtaan. Syyt juomiselle löytyvät usein perheen jäsenistä, työpaineista tai ikävistä elämän tapahtumista.

Alkoholismin seuraukset ovat erittäin tuskallisia myös läheisille.
He näkevät alkoholistin käyttäytymisen pakonomaisena, vastuuntunnottomana ja epärehellisenä. He kokevat usein, että alkoholisti valehtelee heille. Läheiset kokevat häpeää ja itsekin syyllisyyttä perheen tilanteesta. Alkoholistin juominen hallitsee heidän elämäänsä.

Jotta alkoholismista voi toipua, ainoa vaihtoehto on raitis, päihteetön elämäntapa. Rehapin Minnesota-mallisen hoidon ainoana tavoitteena on täysraittius ja sen seurauksena tasapainoinen elämä. Hoitotulokset ovat hyviä, koko hoidon (perushoito, läheishoito, jatkohoito) läpikäyneistä yli 90 prosenttia elää pysyvästi raitista elämää.